Käsityön ekologisuus on sekoitus tyyliä, arvovalintoja ja euroja
Uutinen 08.10.2019
Suomalaiselta käsityöalan pienyrittäjältä on rohkeutta myöntää kuluttajille, että ekologisin teko on jättää ostopäätös kokonaan tekemättä. Näin rehellisesti toteaa hämeenlinnalaisen Cobblerinan yrittäjä Sanna Niskanen, ja jatkaa heti perään, että yrityksen arvovalintoja joutuu perustelemaan eniten itselleen. Cobblerina on mukana Suomen Kädentaidot -messuilla osastolla E 721.
Niskasen tie yrittäjäksi on kulkenut lukiosta ammattiopistoon ja sieltä ammattikorkeaan opiskelemaan lopulta jalkinemuotoilua. Cobblerina sai alkunsa jo ammattikorkeakoulun toisella luokalla vuonna 2012. Valmistuttuaan vuonna 2014 Niskanen toimi sivutoimisena yrittäjänä töiden ohella, kunnes vuonna 2017 hän siirtyi täysipäiväiseksi yrittäjäksi Hämeen kulttuurirahaston apurahan avulla. Hitaan valmistusprosessin takia jalkineet jäivät ja Niskanen keskittyi työskentelemään laukkujen, korujen ja lompakoiden parissa.
Niskasen mielestä on tärkeää tarjota kuluttajille ekologinen ja suomessa valmistettu vaihtoehto halpaketjujen tuotteille.
− Tyyli, design ja arvot kulkevat käsi kädessä. Ekologisinta olisi olla tekemättä uusia tuotteita ollenkaan. Siksi pohdin koko ajan, miten voisin tehdä toiminnastani ympäristöystävällisempää menettämättä omaa tyyliäni tehdä suomalaista käsityötä.
Niskanen suunnittelee ja valmistaa kaikki tuotteensa alusta asti itse työhuoneellaan Hämeenlinnassa. Tuotteiden pääraaka-aine on nahka, jonka Niskanen tilaa ruotsalaisen jälleenmyyjän kautta espanjalaiselta nahkatehtaalta. Yrittäjä tunnistaa uutena ostetusta materiaalista heräävän ristiriidan, mutta perustelee materiaalivalintaa tuotteiden pitkäikäisyydellä ja ajattomuudella.
− Vielä ei ole olemassa sellaista luonnon- tai keinomateriaalia, joka kestäisi vaihtelevat sääolomme ja sopisi sävyihin, joita haluan käyttää.
Pieni ruotsalainen nahan jälleenmyyjä mahdollistaa Niskaselle sopivien erien tilaamisen. Normaalisti nahkatehtaat vaatisivat satojen vuotien kertatilauksen, mikä olisi varastoinnin ja kustannusten kannalta mahdotonta pienelle yritykselle. Niskanen pyrkii siihen, ettei hän heitä mitään pois. Laukkujen ylijäämäpaloista valmistuu kukkaroita ja korviksia. Laukkujen vuorikankaat hän saa ja ostaa paikallisilta ompelimoilta ja kirpputoreilta tai kerää suvun rikkinäiset vuorikankaiksi sopivat tekstiilit talteen.
−Valmistan tuotteita vain kysynnän mukaan. Kaikki mitä teen menee suoraan jälleenmyyjille tai asiakkaille, joten hukkatuotantoa ei tule ollenkaan. Cobblerinan tuotteet eivät myöskään vaihdu sesonkien mukaan, vaan suunnittelen tyylillisesti ajattomia tuotteita.
Tyyli herättää huomion, sitten tutustutaan yritykseen
Vaikka nahka on Niskaselle mieluinen valmistusmateriaali, hän seuraa tarkkaavaisesti alan aallonpohjia ja trendien huippuja. Niskasen mukaan esimerkiksi banaanin- ja ananaksenkuorista sekä sienistä valmistetut keinomateriaalit voivat tulevaisuudessa olla kokeilemisen arvoisia asioita.
Ympäristöasiat ovat ansaitusti yhteiskunnan kuumin puheenaihe, mutta ekoteot ja yritysten arvovalintojen peräänkuuluttaminen eivät vielä ole jokaiselle kuluttajalla itsestäänselvyyksiä.
– Osa ihmisistä on todella tietoisia. Osa on vasta heräilemässä ja loput eivät ajattele arvovalintoja ostoksia tehdessään. Tuotteiden ulkonäkö on kuitenkin usein se, mihin kiinnitetään ensin huomiota. Sen jälkeen kuluttajat tutustuvat yrityksen tarinaan ja arvoihin.
Tyyliasioiden lisäksi hinta kulkee ympäristöasioiden kanssa käsi kädessä. Niskasen mukaan esimerkiksi suomalaisten käsityönä valmistettujen laukkujen hinnat liikkuvat samoissa hintaluokissa. Kun hinnalla ei pysty kilpailemaan, täytyy erottua laadulla ja persoonallisella tyylillä. Niskanen on onnellinen siitä, että kotimaista designia arvostavat suomalaiset myös ymmärtävät nykypäivänä paremmin sen, että käsityönä tehdyt tuotteet lohkaisevat pankkitililtä leveämmän loven. Cobblerinan keulakuva kuitenkin kehottaa kuluttajia tarkkaavaisuuteen.
− Suomessa myydään myös paljon laukkuja, jotka on suunniteltu Suomessa, mutta valmistettu muualla. Tämän vuoksi ekologisuudesta ja valmistusmaasta kiinnostuneen kuluttajan on oltava tarkkana tuotetta ostaessaan.
Verokarhu murisee yrittäjälle vihaisemmin
Intohimoisessa uravalinnassa ei ole valittamista, mutta eräs asia Niskasta kuitenkin välillä harmittaa.
– Suomalainen verotus kurittaa yrittäjiä rankemmalla kädellä kuin perinteisiä palkansaajia.
Niskanen antaa esimerkin siitä, miten Suomessa käsin valmistetun tuotteen hinta muodostuu. Häneltä kuluu noin 2,5 tuntia valmistaa yksi 150 euron arvoinen pieni rusettilaukku. Materiaalikustannuksiin, koneisiin ja vuokriin kuluu karkeasti noin 50 euroa. Laukun myyntiarvoksi Cobblerinan omassa verkkokaupassa jää näin 100 euroa. Laukun kokonaishinnasta ja materiaalikustannuksista Niskanen maksaa kuitenkin vielä yrittäjän eläkevakuutuksen (yel), arvonlisäveron (alv), tuloveron ja asiakkaan postitusmaksut. 150 eurolla myytävästä laukusta jää Niskaselle viivan alle noin 50–60 euroa.
Jos Niskanen myy samaisen laukun jälleenmyyjän kautta, jälleenmyyjä laskuttaa heti pois 50%. Jäljelle jäävästä 75 euron laukkuhinnasta, Niskanen maksaa kaikki edellä mainitut maksut, joten lopullinen itselle maksettava palkka putoaa vieläkin alhaisemmaksi.
Suuresta työmäärästä huolimatta Niskanen nauttii yrittäjyyden vapaudesta ja mahdollisuudesta tehdä omaa unelmatyötään. Hän pystyy kertomaan asiakkailleen, että tuote on laadukkaasti valmistettu ja se toimii käytännössä.
− Kun suunnittelen ja valmistan tuotteet itse, on motivoivaa seisoa niiden takana sataprosenttisesti.
Cobblerina on Suomen Kädentaidot -messuilla osastolla E 721.
Kuvat: Cobblerina, Sanna Niskanen