Taito-Finlandia-ehdokkaat tuovat alaan uusia näkökulmia

Uutinen  03.11.2021

Taito-Finlandia-ehdokkaat vuodelle 2021 on nyt julkistettu. Ehdokkaina palkinnon saajaksi ovat Jonna Hietala, Jukka Isotalo, neuleyritys Kaino, Mervi Pasanen ja Karin Widnäs. Voittajan valitsee Taitoliiton toiminnanjohtaja Minna Hyytiäinen.

– Taito-Finlandia-ehdokkaissa näkyy käsityöalan moninaisuus. Tässä porukassa on mieletöntä taitoa ja osaamista! Kaikki ehdokkaat ovat sellaisia, jotka vievät käsitöitä alana eteenpäin. He tuovat alaan uusia näkökulmia, Hyytiäinen hehkuttaa.

– Monesti käsityöala nähdään todella suppeana. Tämän vuoden ehdokkaista näkee, kuinka rikas käsityökenttä on ja siihen on hyvin erilaisia tulokulmia, hän sanoo.

Taito-Finlandian voittaja julkistetaan Suomen Kädentaidot -messujen avajaisissa, perjantaina 12. marraskuuta. Tunnustuksen arvo on 3 000 euroa ja sen lahjoittaa Forsman Tea.

Voittajan valitsija Minna Hyytiäinen on Taitoliiton toiminnanjohtaja ja Taito-lehden päätoimittaja. Hän toimii laaja-alaisesti käsityöalan kehittäjänä ja asiantuntijana niin koulutuksen, kulttuurin kuin yrittäjyyden saralla.

– Minulle käsityö on enemmän kuin vain käsillä tekemistä – se on innostusta, luovuutta ja ihan oma kielensä, joka yhdistää kaikki käsityön ystävät, Hyytiäinen sanoo.

Tutustu tästä Taito-Finlandia-ehdokkaisiin:

Laine Publishing -kustantamon toimitusjohtaja Jonna Hietala

Jonna Hietala on kansainvälisen Laine Publishing -kustantamon perustaja, toimitus- ja luova johtaja. Hän on tehnyt yli kaksikymmenvuotisen uran lifestyle- ja käsityölehdissä Suomessa ja Ruotsissa. Kotikaupungissaan Tampereella Hietala pyöritti neulojien rakastamaa Kerä-lankakauppaa, jonka toiminnan ytimessä oli yhteisöllisyys.

– Kerän viikoittaiset neuletapaamiset toivat harrastajat yhteen. Juna toi joskus osallistujia Oulusta saakka. Yhteisöllisyys näkyi myös säännöllisenä kurssitoimintana, ja Kerässä vieraili vuosien varrella useita neulemaailman supertähtiä. Lankakaupan myötä säilyneet ystävyyssuhteet näkyvät monin tavoin myös Laineen toiminnassa, Hietala kertoo.

Vuonna 2016 toimintansa aloittanut Laine Publishing julkaisee menestyksekkäitä neulelehtiä ja käsityökirjoja, jotka ilmestyvät sekä englanniksi että suomeksi. Laineella on yli tuhat jälleenmyyjää ympäri maailman, ja kymmenet- ja sadattuhannet lukijat ovat saaneet sukeltaa pohjoismaisen estetiikan ja käsityöosaamisen syövereihin. Lehtien ja kirjojen myötä yhä useampi suomalainen on myös tutustunut kansainvälisen neulonnan trendeihin, tekniikoihin ja huippusuunnittelijoihin. Ehtiessään Hietala suunnittelee itsekin neuleita.

– Laineen toimintaa ohjaa yhteisöllisyys ja yhdenvertaisuus: monimuotoisuus näkyy paitsi viestinnässä myös Laineen avustajakunnassa, neulemallien suunnittelijoissa, käytetyissä langoissa ja vaatteiden mitoituksessa. Hyväntekeväisyys ja esimerkiksi lasten harrastustoiminnan tukeminen ovat Laineen toiminnan keskiössä, Hietala kertoo.

Hietalan töihin voi tutustua muun muassa hänen ja Laine Magazinen instagram-tileillä: @jonnahoo / @laine_magazine

Taidekäsityöläinen Jukka Isotalo

Jukka Isotalo on valmistanut vuodesta 1989 lähtien käyttöesineitä ja veistoksia kertatäyttöisistä pulloista ja lasitusliikkeen ylijäämälasista. Hänellä on työhuone ja showroom Helsingissä.

– Olen keskittynyt kierrätyslasimuotoiluun, sillä kierrätysmateriaalia hyödyntämällä minulla ei ole tarvetta uusien ja runsaasti energiaa vaativien lasiraaka-aineiden ja muottien käyttämiseen. Tuotteiden aihiot ovat löydettävissä pullojen muodoista, Isotalo sanoo.

Isotalo pyrkii kaikissa työvaiheissaan ja materiaalivalinnoissaan mahdollisimman ympäristöystävällisiin ratkaisuihin ja kotimaisiin alihankkijoihin. Materiaaleja hän saa yhteistyöravintoloistaan ja muun muassa Presidentinlinnan itsenäisyyspäivän juhlavastaanotolta.

– Energiankulutuksen minimoimiseksi käytän tuotteitteni valmistamiseen lasin sulattamisen sijaan kylmätyöstötekniikoita, hän kertoo.

Isotalon taiteeseen voi tutustua muun muassa hänen yrityksen instagram-tilillä: @evolum_upcycled_glass

Neulevaateyritys Kaino

Kaino on vuonna 2010 perustettu neulevaatteita valmistava yritys Säkylästä. Kaikki työ suunnittelusta, neulonnasta ja kaavoista alkaen valmiiksi vaatteeksi saakka tehdään Kainon omassa neulomossa. Yrityksen tuotteet valmistetaan vastuullisesti tuotetuista luonnonmateriaaleista.

– Neuleemme ovat omaleimaisia ja tunnistettavia, mutta tyyliltään ja laadultaan aikaa kestäviä. Inspiraation kuvioihimme ja tuotteisiimme saamme luonnosta ja taiteista, vuodenaikojen vaihtelusta ja muistoista, sekä suomalaisesta sielunmaisemasta ja mielenkiintoisista ilmiöistä ympärillämme. Seuraamme tiiviisti aikamme ilmiöitä ja vaikuttajia, sekä tunnistamme tulevia trendejä ja mahdollisuuksia, kertoo Kainon toimitusjohtaja Niina Sinisalo.

Kaino haluaa olla mukana nostamassa esiin modernia suomalaista käsityöosaamista ja -yrittäjyyttä ja sen arvostusta.

– Uskomme vahvasti kestävän kehityksen arvoihin perustuvaan tekemiseen, sekä suomalaisen käsityön ja vaateteollisuuden tulevaisuuteen. Ulkoistaminen halvemman tuotannon maihin osaamisen ja hinnan perässä ei ole ollut meille vaihtoehto, vaan olemme halunneet investoida tulevaisuuden osaamiseen ja tekniikkaan omassa neulomossamme. Päämääränämme on oppia valmistamaan neuleita, jotka ovat kansainväliselläkin mittapuulla tarkasteltuina alamme huippua, Sinisalo sanoo.

Kainon uuden Zero Waste -tuotesarjan neuleet ohjelmoidaan ja neulotaan jokaisessa vaatekoossa suoraan valmiiksi paloiksi. Tarvittavat kavennukset ja muodot tehdään tuotteeseen neuloen. Koska neulosta ei leikata kankaan tavoin kaavojen avulla, hävikkineulosta ei synny lainkaan.

– Vaikka olemme pieni yritys, emme ole antaneet sen olla este tekemisellemme. Koemme, että pienuus on ollut meille jopa mahdollisuus: Pystymme palvelemaan asiakkaitamme monin tavoin monipuolisemmin isoihin yrityksiin verraten, Sinisalo sanoo.

Neulevaateyritys Kainon tuotteisiin voi tutustua muun muassa yrityksen instagram-tilillä: @kainoneule.

Käsityömestari Mervi Pasanen

Mervi Pasanen on lahtelainen käsityömestari, tietokirjailija ja pitkän linjan toimittaja. Pasanen aloitti käsitöiden tekemisen aikuisena, vuonna 2004, kun hän innostui keskiajan harrastamisesta ja tarvitsi ensimmäisen oman puvun. Uusi harrastus pakotti opettelemaan uudenlaisia taitoja.

– Ensimmäisen pukuni tein Ikean verho-osastolta ostetusta pellavasta. Aluksi ompelin koneella, sitten jonkin ajan kuluttua piti jo tehdä kokonaan käsin ommeltu vaate. Nykyisin ompelen kaiken käsin. Teen historiallisia pukuja niin keskiajalta kuin Suomen rautakaudelta mahdollisimman tarkasti aikakauden materiaaleja ja tekniikoita noudattaen, Pasanen kertoo.

Harrastuksen edetessä Pasanen on opetellut uusia taitoja yksi toisensa perään. Hän on opetellut muun muassa tekemään asusteita neulakinnastekniikalla, värjäämään ja kehräämään lankaa, kutomaan kangasta, ompelemaan keskiajan ja Suomen rautakauden vaatteita itselleen ja muille. Pasanen osaa myös tehdä pronssispiraalitöitä.

– Jo aivan alussa päätin, että opetan kaiken oppimani myös muille. Se on käsityömestarin tehtävässä keskeinen asia: innostaa muita ja siirtää osaamista eteenpäin, Pasanen sanoo.

Pasanen on pitänyt kursseja, luennoinut, kirjoittanut kirjoja ja pitänyt etenkin Suomen rautakauden tekstiilejä esillä sosiaalisessa mediassa. Pasasen töitä on nähtävillä muun muassa hänen instagram-tilillään @swanmervi.

Keraamikko Karin Widnäs

Karin Widnäs tunnetaan monipuolisena ja tuotteliaana keraamikkona. Esteettisten ja oivaltavien kattaus- ja pienesineiden lisäksi hänen tuotantonsa pääpaino on parikymmentä vuotta ollut arkkitehtonisten keramiikkaelementtien suunnittelussa. Widnäsin toteuttamat punasavi- ja rakulaatat verhoavat nykyisin monien julkisten tilojen ja yksityiskotien seiniä ja uuneja.

– Inspiraationi lähteinä ovat olleet opettajani, suomalaisen keramiikkataiteen uranuurtaja Kyllikki Salmenhaaran lisäksi lukuisat matkat keramiikan perinteistä tunnettuun Koreaan sekä Fiskarsissa toimiva vireä taidekäsityöläisten yhteisö, Widnäs kertoo.

Karin Widnäs toteutti vuonna 2006 suuren unelmansa ja rakennutti Fiskarsin Hasselbackaan oman talon ja sen yhteyteen ateljeen, joissa paikalliset puulajit, Widnäsin keramiikka, särmät ja valo vuorottelevat.

Turun kulttuuripääkaupunkivuoden 2011 alkaessa julkistettiin Aurajoen rannassa Karin Widnäsin mittava ulkotyö: vanhan vedenpumppaamon torni on verhottu vankoilla keraamisilla laatoilla, joiden valaistus vaihtaa väriään vuorokaudenajan mukaan. Muotonsa mukaan laatat ovat saaneet nimen Kimono.

Karin Widnäsin museo KWUM avautui vuonna 2018. Ajatus omasta keramiikkamuseosta kypsyi pitkään. Kun rakentaminen vihdoin alkoi, yli 300-neliöinen rakennus valmistui parissa vuodessa.

– Haluan museoni avulla puolustaa keramiikkataiteen asemaa Suomessa ja siirtää eteenpäin sukupolvien aikana kehittynyttä ymmärrystä materiaaleista ja tekniikoista. Ne ovat jäämässä liian vähälle huomiolle keramiikkataiteen opetuksessa, Widnäs sanoo.

Widnäsin taiteeseen voi tutustua muun muassa KWUM museon instagram-tilillä: @kwummuseum.