
Suomen Kädentaidot juhlii tänä vuonna 30-vuotisjuhlavuottaan. Marraskuussa järjestettävien messujen teemana on perinteet ja perinteiset taidot, jolla erityisesti halutaan korostaa käsityöperinteen jatkuvuutta sukupolvelta toiselle. Suomen Kädentaidot -messut ovat monelle kävijälle kuin myös yritykselle vuoden yksi tärkeimmistä tapahtumista. Yksi messujen vakionimistä on kangaspuiden kaiteista alkunsa saanut perheyritys Toika, jonka messuhistoria yltää aina tapahtuman ensi hetkiin asti.
Toika sai alkunsa vuonna 1898 Kauhavan kaidetehtaalta. Siitä parikymmentä vuotta eteenpäin toiminta siirrettiin toiseen ja viimeisimpään kotipaikkaan Toijalaan, nykyiseen Akaaseen. 1900-luvun edetessä yrityksen repertuaari laajeni ja kaiteiden rinnalle tulivat esimerkiksi kangaspuut, sukkulat – ja oikeastaan kaikki se, mikä kutomiseen liittyy. Tänä vuonna yritys täyttää 128 vuotta, ja valikoimasta löytyy perinteisten kangaspuiden lisäksi tietokoneohjattuja kangaspuita, kalusteita ja sekä muita käsityövälineitä. Toikan pitkästä historiasta erityisen poikkeuksellisen tekee sukupolvelta toiselle periytynyt jatkumo ja yritys onkin pysynyt samassa perheessä alusta asti, jo viiden sukupolven ajan.
“Yritys on yleensä siirtynyt aina isältä pojalle ja välillä isältä tyttärelle. Yleensä yritystä on pyörittänyt pariskunta, joista toisella on ollut osaaminen kudonnasta ja toinen on keskittynyt muihin yrityksen asioihin ja esimerkiksi tekniseen puoleen”, kertovat nykyään Toikan johdossa olevat Jarkko Yrjölä ja Inka Yrjölä.
Juurille palaaminen ja perinteiden arvostus näkyvät tekniikoiden lisäksi myös materiaalien ja tuotteiden valinnassa. Kuten Suomen Kädentaidoille, myös Toikalle kotimaisuus ja Suomessa toteutettu valmistusprosessi ovat ensisijaisen tärkeitä, vaikka kotimainen tuotanto nostaakin kustannuksia. Yrjölät näkevät, että erityisesti käsityöharrastajien joukossa ihmiset ovat nykyään tietoisempia kotimaisuuden merkityksestä ja toisaalta myös ymmärtävät eron suomalaisen ja ulkomailla tuotetun tuotteen välillä.“Suomessa erityisesti kehruu teemana on alkanut kiinnostamaan ihmisiä enemmän ja siinä nimenomaan ajatus paluusta juurille. Ensin on kiinnostuttu kutomisesta ja pian myös kehruusta. Ei ole yksi tai kaksi ihmistä, joiden olen kuullut ottaneen viimeisenä myös ne lampaat”, Inka Yrjölä tiivistää.
Toika osallistui messuille jo tapahtuman ensimmäisellä kerralla vuonna 1995 ja on pitänyt perinnettä yllä jokaisena vuonna siitä lähtien. Koko messujen 30-vuotisen historian ajan tapahtuma on toiminut Toikalle ennen kaikkea tärkeänä kohtaamispaikkana. Messuilla tavoitetaan niin uusia asiakkaita kuin pidetään yllä pitkiä asiakassuhteita. Tampereen sijainti tuo viikonloppuun myös käytännön tasolla sujuvuutta, sillä Akaassa sijaitsevalta tehtaalta on helppo hakea tarvittaessa täydennystä osastolle messupäivien välissä.
“Messut ovat meille tärkeä kanava niin uusien asiakkaiden tavoittamiseen kuin uusien kädentaitojen kokeilemisen mahdollistamiseen. Messuilla on paljon myös ihmisiä, jotka eivät harrasta kädentaitoja, jonka vuoksi meille on aina ollut tärkeää mahdollistaa erilaisten tekniikkojen kokeileminen”, Inka Yrjölä kuvailee ja lisää, että yksi helposti lähestyttävistä tekniikoista on tuftaus, jota on mahdollista päästä myös messuilla kokeilemaan.
Messujen teemassa tänä vuonna korostetaan kädentaitojen jatkumoa sukupolvilta toisille. Kädentaitojen taitaminen nuoriin sukupolviin siirtyessä hiipuu ja sen huolen myös Toikan yrittäjät tunnistavat. Samaan aikaan kun perheiden vanhempien kädentaidot ja kyky opettaa niitä eteenpäin lapsille vähenee, myös käsityön opetustuntien määrä kouluissa on pienentynyt tai vaihtoehtoisesti oppituntien pituus ei riitä perusteelliseen harjoitteluun. Yrjölät nostavatkin tärkeäksi tekijäksi sen, että lapsille ja nuorille tulisi tarjota enemmän mahdollisuuksia käsitöihin.
“Esimerkiksi sormivirkkaamiseen voi käyttää mitä tahansa. Voi ottaa esimerkiksi T-paidan ja leikata siitä matonkudetta, jos ei ole valmista lankaa kotona”, Inka Yrjölä lisää.
Yrittäjäpariskunnalla itsellään on kaksi pientä lasta ja heille kädentaidot ovat olleet osa arkea jo pienestä pitäen.
Toikan yrittäjät nostavat esiin myös sen, että harvalla esimerkiksi 80- ja 90-luvulla syntyneillä on ollut kotona enää kangaspuita. Kädentaidot ovat nykyään ensisijassa harrastus pakollisen tarpeen sijaan, jolloin nuoret ja lapset eivät todista arjessa tiettyjä kädentaitoja, kuten kutomista. Tämä näkyy myös siinä, että Toika on nykyään maailmanlaajuisestikin poikkeuksellinen yritys. Kangaspuiden kaiteita valmistavia yrityksiä on arviolta enää noin kymmenen kappaletta ja Suomessa niistä Toika on ainoa. Yrityksen johdossa olleesta viidestä sukupolvesta vielä kolme on elossa, joten historia, perinne ja tarinat elävät edelleen vahvana ja siirtyvät eteenpäin nuoremmille.“Lapsille tulee ärsykkeitä niin paljon, että siinä huomaa, kun lapsikin keskittyy siihen käsityöhön. Vaikka kuusivuotias ei yleensä kovin kauaa pysy paikallaan, niin käsitöihin uppoutuessa huomaa, kuinka lapsen aivot saavat huilia muusta”, Jarkko Yrjölä tiivistää.
“Ja toivotaan, että me saadaan joskus vielä jompikumpi meidän lapsista innostettua jatkamaan. Mielenkiintoista nähdä, kumpi se on vai onko kumpikaan. Toivotaan ainakin, että pystymme antamaan heille niin hyvät kädentaidot, että haluavat he sitten kirurgiksi tai Toikan toimitusjohtajaksi, niin heillä on mahdollisuus siihen”, Yrjölät tiivistävät.




